Toukokuun 30. oli hieno päivä. Päivällä ylioppilasjuhlien jälkeen Keuruu oli selvä valinta jatkoja miettiessä. Kovien bileiden jälkimaningeissa matka kohti Keuruuta starttasi ilta-auringon saattelemana. Parin tunnin ajomatka kului nopeasti, kun mukana oli soturi/yo-kollega kotikunnalta. Keurusselkä löytyi heti ja ostimme sisäänpääsyleimat ensitilassa. Perillä olimme reilusti ennen keikan alkamista, mutta nopeasti sekin aika kului, kun paikalle oli saapunut monia muita TB-faneja ympäri Suomen.
Suurin osa oli tuttuja yhtyeen verkkoklaanista, ja rupattelutuokion jälkeen siirryimmekin ajoissa lavan eteen odottamaan soiton alkua. Keikka alkoi hieman myöhässä, mutta kyllä hyvää kelpaa odottaa hyvässä seurassa. Muutkin hotellin asiakkaat alkoivat kerääntyä lavan edustalle ja intronauhan pärähtäessä käyntiin loputkin massat saapuivat baaritiskiltä todistamaan Metallitotuutta.
Teräsbetoni oli ollut pienellä tauolla keikoista ja allekirjoittanut myös hieman pidemmällä, joten kyllä nyt maittoi! Soitto alkoi nimikkoveisullaja jatkuin Metallin vaatimisella. Setti oli tauon jälkeen aika peruskamaa, mutta ei se menoa haitannut ja yleisökin oli hyvin messissä. Mukana olivat kuitenkin vanhemmat kappaleet, kuten Vahva kuin metalli sekä Älä kerro meille, jotka olivat setin ehdotonta kultaa. Unohtamatta omaa suosikkiani Sotureille, joka teki odotetun paluunsa settiin.
Metallitotuutta oli ilmassa ja yhtye sekä yleisö nauttivat keikasta täysin siemauksin. Hauskaa oli varsinkin huumorikuningas Järvisellä, joka kertoili juttuja ja temppuili tapansa mukaan. Itsekin sain mulkaisut tyylikkäästä lakistani. Järvihirmu seikkaili myös yleisön seassa ja löysi kuin löysikin tiensä takaisin lavalle. Tähän väliin pitää vielä mainita Rantasen hiustyylistä, joka on tällä kertaa vaihtunut kaljusta keesiin. Siinä olikin ihmettelemistä toviksi, hoho.
Keikan päätti ansiokkaasti Viimeinen tuoppi, mutta kyllähän Keuruu vaati lisää metallia. Encoren aloitti MMR:n versio nro 2. Alkuvuoden Suomen Euroviisufinaalista tuttu esitys toimi hyvin tälläkin kertaa. Ahola tulkitsi tunteikkaasti kappaleen alun yksin ja muu yhtye liittyi seuraan kertosäkeen kohdalla. Taivaan lyötyä tulta hoidettiin tutut kättelyt. Kuokkaselta sain lakkiaislahjaksi rumpukapulan ja settilistakin tarttui käteen. Ahola jäi juttelemaan halukkaille ja itsekin vaihdoin pikkumiehen kanssa muutaman sanan. Setin jälkeen keikkaseurueemme jäi pöydän ääreen kertomaan lievästi väsyneitä juttuja. Hauskaa oli! Kymmenes taistelu on takanapäin.
Soitetut kappaleet:
1. Intro + Teräsbetoni
2. Vaadimme metallia
3. Ukkoshevonen
4. Vahva kuin metalli
5. Sotureille
6. Maljanne nostakaa/Metallisydän/Teräksen taakka -medley
7. Paha sanoo
8. Orjatar
9. Älä kerro meille
10. Viimeinen tuoppi
-----
11. Missä miehet ratsastaa (2. versio)
12. Taivas lyö tulta


