Tervettä elämää kaikille! Viime keikasta, jolla kävin oli aikaa reilu pari kuukautta, joten olikin jo korkea aika päästä hieman soturoimaan. Piristäväähän tuo oli tämän masentavan syksyn aikaan.
Saavuin Alavudelle klo 21 aikoihin. Puustelli löytyi vaivatta keskustasta, kun opastavat liikennemerkitkin olivat paikallaan. Tuolloin paikalla ei ollut vielä ketään, sisäänpääsyrannekkeet siinä tuli sitten ostettua ja lava katsastettua. Pieneltä se vaikutti, mutta mikäpäs siinä. Hetken ajan päästä paikalle piipahti Järvinen, jonka kanssa vaihdoin muutaman sanan.
Tämän jälkeen aikaa tuli tapettua pyörimällä kaupungilla; mm ABC:llä tuli käytyä syömässä pientä purtavaa. Kymmenen maissa palasin pääkallopaikalle, silloin paikalla oli jo vähän porukkaa, mukaanlukien Kuokkanen rahapelien seurassa. Kuokkasen seurassa tulikin viihdyttyä hetki. Paikalla vilahtivat myös Ahola ja Rantanen, joka tosiaan oli seurannut Järvisen jalanjälkiä ja ajanut päänsä kaljuksi. Hieman hämilläni tervehdin häntä, mutta kylläpä tuohonkin vielä tottuu, hoho. Seuraa piti myös hieman humaltunut pariskunta, jonka toistuvat keskustelunaiheet olivat elämänviisauksien ja pienen pintaremontin välillä. Sittemmin liityin tutun merchandise-neidin ja hänen kaverinsa seuraan. Mukavaa juttua piisasi ja samalla tuli ostettua parit betonipaidat muistoksi.
Kellon lähennellessä puolta yötä menin eturiviin odottelemaan keikan alkua. Roudariporkan Tuomaista tuli tervehdittyä. Yleisöäkin oli tässä vaiheessa pakkautunut sisään mukavasti. Vajaan tunnin kuluttua alkunauha pärähti käyntiin ja Soturimme marssivat yleisön ja diskolattian poikki kohti lavaa.
Eturivi villiintyi heti ja Ahola alkoi hiillostaa yleisöä, pian eteen saapuikin paljon väkeä todistamaan Metallitotuutta puhtaimmassa elementissään. Soitto käynnistyi nimikkoveisulla, jonka jälkeen yhtye soitti uusimmalta levyltä toivotun ja uhmakkaan kappaleensa Vihollisille. Vihollisten jälkeen laulettiin puolestaan yhtyeen kannattajille Voiman vartijoille.
Uutena kappaleena soitettiin myös Orjakaleeri, jonka alkuhyminin hyräilyyn sai yleisökin osallistua. Setin puolivälissä herkisteltiin slovareiden parissa ja tuttuun Malja/Sydän medleyn perään liittyi uusimmalta levyltä varsin komea kappale Teräksen taakka.
Viimeinen tuoppi kiskottiin ja naiset villiti jälleen Orjatar, mutta melkeimpä äänekkäät miekkoset voittivat kyselyn: "Onko täällä naisia/miehiä!?" Suurin osa oli kuitenkin sotureita, mutta myös osa perkeleitä. Seuraavaksi Järvinen pääsi jälleen ääneen duetoimalla Aholan kanssa 300-laulun merkeissä. Tästä setti jatkui MMR:n ja TLT:n parissa, jolloin baarin väki yhtyi laulantaan. Keikka oli yleistunnelmaltaan hyvä ja tiivistunnelmainen noin tunnin paketti. Uudet kappaleet varsin toimivat hyvin livenä ja pitivät mielenkiintoa yllä. Harmittamaan jäi ainoastaan Sotureille -kappaleen puuttuminen setistä.
Soitetut kappaleet:
1. Teräsbetoni
2. Vihollisille
3. Voiman vartijat
4. Vahva kuin metalli
5. Orjakaleeri
6. Maljanne nostakaa/Metallisydän/Teräksen taakka (medley)
7. Ukkoshevonen
8. Orjatar
9. Viimeinen tuoppi
10. Kuumilla porteilla
11. Missä miehet ratsastaa
12. Taivas lyö tulta
